TYÖNÄKEMINEN JA SEN TUTKIMINEN
Näön kautta tuleva tieto on useimmissa työtehtävissä niin itsestään selvää, ettei sitä ajatella sen tarkemmin työn osaksi, jollei sen käytössä ole vaikeuksia. Vielä harvemmin tullaan ajatelleeksi, että näkemisessä on yli kolmekymmentä osatoimintaa, jotka voivat muuttua toisistaan riippumatta. Nyt kun yhä usemmat työt muuttuvat "näkötöiksi" eli toimistotyön luonteisiksi, näkemiseen ja ikääntymiseen liittyvien vaivojen ymmärtäminen tulee entistäkin tarpeellisemmaksi. Kysymyksessä on sekä työmukavuus että usein myös niska-hartiaseudun ja alaselän kroonisten kiputilojen ehkäiseminen.
Joissain harvinaisissa tapauksissa, kuten neurotoksisten aineiden kanssa työskennellessä, kyseeseen tulee myös työturvallisuus. Työnäkemisen tutkimisessa on kaksi erillistä laajaa aluetta,
- normaalien ja lähes normaalien näköjärjestelmien tutkiminen ja
- näkövammaisten henkilöiden työkykyisyyden tutkiminen.
Näkövammaisuuteen liittyvät kysymykset ja vammautuneen näön tutkiminen ovat siksi monimutkaisia ja harvinaisia asioita työlääketieteessä, että niihin ei tämän tekstin puitteissa puututa muuten kuin näkövammaisuuden arvioinnin osalta.
Sisältö:
- Näköradat
- Normaalin näön tutkiminen työlääketieteessä
- Näöntarkkuus
- Normaalin näön tutkiminen työlääketieteessä
- Mittaustekniikka
- Kontrastiherkkyys
- Mittaustekniikka
- Näkökenttä
- Värinäkö
- Mittaustekniikka
- Hämäränäkö
- Mittaustekniikka
- Häikäistymisherkkyys
- Yhteisnäkö
- Akkommodaatio, ikänäköisyys
- Yhteisnäkö
- Mittaustekniikka
- Liikkeen näkemisen tutkiminen
- Näkövammaisuus
[ Työnäkö ]