Näkötoimintojen seuranta neuvolassaNäössä ja silmissä saattaa esiintyä poikkeavuuksia missä tahansa kehitysvaiheessa ennen kouluikää. Mitä aikaisemmin poikkeavuus ilmaantuu, sitä enemmän se saattaa vaikuttaa lapsen kehittymiseen. Siksi ei missään tapauksessa pidä "odottaa ja katsoa", mikäli lapsen näössä tai silmissä huomataan neuvolatutkimuksen yhteydessä jotain poikkeavaa tai lapsen vanhemmat ovat huolissaan jostain oireesta. Varhain aloitettu hoito ja kuntoutus tuovat paremman tuloksen kuin odottelun jälkeen aloitettu, usein paljon vaikeampi hoito ja/tai kuntoutus. Näkö on lapsen tärkein informaationsaanti- ja kommunikaatiokanava ensimmäisen ikävuoden aikana. Senkin jälkeen näössä esiintyvät poikkeavuudet saattavat vaikuttaa lapsen kehitykseen ja siksi ne tulisi huomata mahdollisimman ajoissa. Neuvolatyössä pidämme silmällä kolmea eri asiaa:
Näistä karsastus ja amblyopia ovat tavallisia koskien noin viittä prosenttia lapsista. Näkövammaisuus on harvinainen ja esiintyy vain noin yhdellä tuhannesta. Vaikeat silmäsairaudet ovat myös harvinaisia. Jos pidämme mielessämme terveen lapsen näön kehityksen ja jokaisen kontaktin yhteydessä kysymme itseltämme, onko lapsi näön kehityksen osalta normaalin kehityksen rajoissa, löydämme tutkimuksia ja hoitoa tarvitsevat lapset ajoissa. |
| ALLE KOULUIKÄISTEN NÄKÖSEULAT | ||
|---|---|---|
| Ikä | Toiminnat ja testit | Tunnistettavat poikkeavuudet |
|
Vasta- syntynyt |
Mustuaisen valoreaktio, punaheijaste kirkas | Värikalvokolobomat1, mykiösamentumat, ilmeinen suurikulmainen karsastus. |
| 0-3 kk | Silmien liikeiden kehittyminen, katsekontakti, hymyvaste. Lapsi seuraa kasvokuvaa horisontaalisesti, kuvan lähetessä konvergoi. | Normaalin näköiset silmät, joiden liikkeet pysyvät harhailevina - periytyvät verkkokalvosairaudet. Karsastus, keskosten verkkokalvovaurio (ROP), kasvaimet. |
| 4-6 kk |
Käsien katselu, kädet keskiviivaan yhteen, seuraa ympäristöään, tunnistaa mukinsa, maitopullon tai muun mieleisen esineen jo matkan päästä. Hyvä interaktio.
Testit: Hirschbergin testi, seuraamisliikkeet, peittokoe, näkökenttätesti. |
Mykiösamentumat saattavat lisääntyä ja aiheuttaa näöntarkkuuden alenemisen. ROP ja kasvainmahdollisuus pidettävä mielessä karsastuksen ilmaantuessa vauvalle, jonka silmät ovat jo olleet suorassa. Riskilapsille lähete (anamneesi, kaikki vammaiset lapset). |
| 7-10 kk |
Näkökenttien laitaosien käyttö symmetristä; lapsi nyppii lattialta pieniä roskia. Pinsettiote kehittyy. Hyvä interaktio.
Testit: Hirschbergin testi, seuraamisliikkeet, näkökenttätesti. |
Vahvasti kaukotaitteisen vauvan silmät ovat suorassa, mutta lapsi ei ole kiinnostunut pienistä, lähellä olevista tavaroista (kakunmuruset vaalealla lattialla, ruisleivän muruset tummalla lattialla). |
| 1-2,5 v | Tunnistaa tutut jo matkan päästä. Lapset kiinnostuvat enenevässä määrin kirjoista, katselevat pitkään myös pieniä yksityiskohtia ja tunnistavat ja nimeävät tuttuja asioita. | Karsastus, puutteellinen kiinnostus näköärsykkeisiin. |
| 3-4 v | Kuvien ja kuvioiden nimeäminen selvää, lapsi selviää hyvin sekä lähi- että kaukotestistä, näöntarkkuus symmetrinen. Stereotesteistä selviää pienen harjoittelun jälkeen. | Hämäränäkö alkaa heikentyä joissakuissa periytyvissä silmäsairauksissa. |
| 5-6 v | Näön käyttö muistuttaa aikuisen näönkäyttöä muuten, mutta pienten kuvioiden, kirjainten ja numeroiden kanssa saattaa olla vaikeuksia. Näöntarkkuudet ovat symmetriset ja samat yksittäisillä kuvioilla, rivitestillä sekä ryhmiteltyjen symbolien testillä mitattuna. | Näöntarkkuuden aleneminen sekä kauko- että lähitestissä verrattuna nelivuotistestaukseen on epäilyttävää - periytyvät harvinaiset silmäsairaudet. Hahmotushäiriöiden selvittämisen yhteydessä muistetaan myös näkötutkimukset |
| 1 värikalvosta puuttuu osa |
|
Tarvittavia tutkimustekniikoita on vain muutama, joten ne kannattaa opetella luonteviksi. Näön tutkiminen on mukava leikkitilanne, jossa lapsen tekemiä virheitä ei korjata. Omien havaintojen lisäksi tulee vanhempia kuunnella tarkkaan, koska monet häiriöit ovat alkuvaiheessaan vain ajoittaisia eivätkä siksi ole todettavissa neuvolakäynnin aikana. Heikkonäköisten ja sokeiden lasten kohdalla seurataan, että lapsi ja perhe saavat riittävästi apua, jotta lapsen varhaiskehitys ja perheen kokonaistilanne pysyvät mahdollisimman normaaleina.
Lisätietoa: |