Näönkehityksen seuranta 0-3 kk

Lapsen silmät ja näkö on tutkittu jo synnytyssairaalassa, mutta silti kannattaa tarkastaa, että silmät näyttävät normaaleilta, että ne ovat suorassa ja että lapsi vaikuttaa katselevan.

6.viikon ikäisen lapsen havainnointi

Lasta lähestyttäessä seurataan, syntyykö normaali katsekontakti vai katseleeko lapsi ohi. Liikkuvatko silmät normaalisti vai harhailevatko ne? Mitä mieltä vanhemmat ovat lapsen näöstä?

Jollei lapsi näytä käyttävän näköään, tilanne on arvioitava uudelleen parin viikon kuluttua. Jos lapsi ei edelleenkään saa katsekontaktia eikä seuraa suurta kasvokuvaa tai tutkijan kasvojen liikettä, lapsi lähetetään sekä silmälääkärin että lastenlääkärin tutkittavaksi. Nämä lapset tulee aina tutkia pikaisesti, jotta perheen ei tarvitse olla epätietoinen. Siksi kannattaa varmistaa, että tutkimusaika saadaan nopeasti. Jos lapsi ei vaikuta käyttävän näköään eikä ole alkanut nostaa päätään, varhaismotoriikan kehittämiseksi on aloitettava lapsen stimulointi, jotta pään nostaminen saadaan kehittymään. Tähän tarvitaan erityistä vauvajumppaa, joten fysioterapeutin on saatava työnohjausta työhönsä.

Niin kauan kuin lapsen ja vanhempien välillä ei ole visuaalista kommunikaatiota, vanhempia on neuvottava käyttämään muita kommunikaatioteitä ja pitämään lasta mahdollisimman paljon sylissä, jotta lapsen ja vanhempien välinen side vahvistuisi ja siten kestäisi paremmin, mikäli lapsen todettaisiin olevan näkövammaisen. Vanhempien tulisi kiireesti voida rakastua lapseensa, sen takia lapsesta tulisi aina löytää jotain positiivista ja sanoa se tutkimuksen kuluessa useampaan kertaan.

Jos lapsi todetaan näkövammaiseksi, varhaiskuntoutus tulee aloittaa heti. Se on keskusairaalan vastuulla, mutta kotipaikkakunnan työntekijät tunteva neuvola voi olennaisesti auttaa etsimällä tukihenkilöt varhaiskuntoutuksen toteuttamiselle.

Terve lapsi katselee pirteästi, huomaa pienen kasvokuvan ja seuraa sitä katseellaan sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti ja myös, kun sitä viedään poispäin. Kun fiksaatiokuvaa tuodaan takaisin lapseen päin, katsotaan, pysyvätkö molemmat silmät katsomassa kuvaan, konvergoivatko silmät. Tämän ikäisistä lapsista useimmat pystyvät pitämään silmänsä "suorassa", eli kohdistettuina samaan kohteeseen katsellessaan eri etäisyyksille. Hirschbergin testissä valorefleksi mustuaisissa on symmetrinen. Mustuaisten punaheijasteessa ei ole varjoja. Suurisilmäisten lasten kohdalla on pidettävä mielessä glaukooman (kohonneen silmänsisäisen paineen) mahdollisuus. Terve lapsi on tässä iässä yleensä löytänyt kätensä ja katselee niitä usein. Jollei lapsi tuo käsiään keskiviivaan ja leiki niillä, syy siihen täytyy selvittää samanaikaisesti kun aloitetaan leikit, joissa lapsen kädet ohjataan keskiviivaan eri lelujen kanssa leikkien. Mikäli lapsen epäillään olevan kehitysvammaisen, näön tutkiminen on erityisen tärkeää, koska kehitysvammaisilla on huomattavasti enemmän suuria taittovirheitä ja näköratojen vaurioita kuin ei-kehitysvammaisilla imeväisillä. Down-lapsilla on usein lähelle mukauttamisessa vaikeuksia, mikä hidastaa kommunikaation kehittymistä. Sitä voidaan vähentää "lukulaseilla".